Kaikki havainnot
Selaa kaikkia tallennettuja lintuhavaintoja uusimmasta vanhimpaan.

12.4.2026
Tukkasotka
📍 Lauttasaari, rantatie
Lajin nimen antava töyhtö (tuft) on dynaaminen rakenne. Se ei ole vain koriste, vaan se reagoi linnun mielentilaan: jännittyneenä tai soidinvireessä töyhtö nousee pystyyn, kun taas sukeltaessa se painuu tiiviisti niskaa vasten hydrodynamiikan parantamiseksi. Koiraan pitkä ja riippuva töyhtö on yksi seksuaalivalinnan tuloksista – mitä komeampi "tukka", sitä paremmat mahdollisuudet pariutumismarkkinoilla.

12.4.2026
Tukkakoskelo
📍 Lauttasaari, rantatie
Tukkakoskelot viihtyvät Lauttasaaren kärjissä, missä virtaus on kovempaa. Ne ovat usein hieman isokoskeloa "levottomampia" ja nousevat siivilleen herkemmin, jolloin voi nähdä niiden hoikan ja virtaviivaisen profiilin.

11.4.2026
Alli
📍 Lauttasaari, rantatie
Allin ääni on lähes musikaalinen "a-al-li", joka kantaa tyynessä kevätilmassa kilometrien päähän. Se on yksi harvoista vesilinnuista, jonka ääni on todella kantaaottava ja melodinen, ei vain raakkuva. Allit ovat usein melko luottavaisia, kunhan liikut rauhallisesti.

11.4.2026
Alli
📍 Lauttasaari, rantatie
Koiras: Tunnetaan pitkistä, piikkimäisistä keskimmäisistä pyrstösulistaan (se kuuluisa "neula"). Keväällä koiraan väritys on dramaattinen: valkoinen pää, jossa on suuri tumma poskilaikku, ja vartalo on sekoitus mustaa, valkoista ja harmaata. Naaras: Pyrstösulat ovat lyhyet ja pyöreät. Naaraan pää on keväällä valkeahko, ja siinä on selkeä tumma laikku korvan kohdalla ja päälaella. Naaras on väritykseltään yleisesti harmaanruskeampi ja kätkeytyy paremmin pesimäympäristöön.

11.4.2026
Alli
📍 Lauttasaari, rantatie
Alli on yksi maailman taitavimmista sukeltavista sorsalinnuista. Toisin kuin useimmat puolisukeltajat tai matalassa viihtyvät vesilinnut, alli pystyy painumaan jopa 60 metrin syvyyteen. Se ei käytä sukelluksessa vain jalkojaan, vaan se kirjaimellisesti "lentää" veden alla siivillään. Tämä fysiologinen suoritus vaatii poikkeuksellista hapenottokykyä ja kykyä hidastaa sydämen sykettä dynaamisesti sukelluksen aikana. Lauttasaaren matalissa rantavesissä ne hakevat simpukoita helpolla, mutta avomerellä ne ovat todellisia "syvänmeren" -erikoisjoukkoja.

10.4.2026
Tukkasotka
📍 Lauttasaari, rantatie
Tukkasotkan kirkkaankeltainen iiris on yksi lintumaailman hienoimmista kontrasteista mustaa päätä vasten. Tämä ei ole sattumaa: kirkas silmä on voimakas sosiaalinen signaali, joka viestii yksilön kunnosta ja iästä. Se auttaa myös ryhmäyhtenäisyyden ylläpitämisessä hämärissä olosuhteissa ja sameassa vedessä, kun parvi liikkuu tiiviisti yhdessä.

10.4.2026
Tukkakoskelo
📍 Lauttasaari, rantatie
Tukkakoskelot eivät ole vain yksilösuoritukseen luottavia saalistajia, vaan ne harrastavat dynaamista yhteistyötä. Usein ne muodostavat vedessä rintaman tai renkaan, joka ui kurinalaisesti kohti rantaa tai matalikkoa. Tämä liike ajaa kalaparvet sumppuun, jolloin linnut voivat sukeltaa vuorotellen helppoon saaliiseen. Se on lintumaailman versio taktisesta saartorenkaasta, joka maksimoi koko ryhmän energiansaannin minimaalisella vaivalla.

10.4.2026
Meriharakka
📍 Lauttasaari, rantatie
Vaikka meriharakka on perinteisesti rantaviivan lintu, Lauttasaaressa se on osoittanut poikkeuksellista resilienssiä siirtymällä pesimään tasakatoille ja sorakentille. Tämä on dynaaminen vastaus pienpetopaineeseen (kuten ketut ja supikoirat). Tasakaton sepeli muistuttaa luontaista pesimäympäristöä, mutta tarjoaa paremman suojan. Poikasten on kuitenkin oltava melkoisia akrobaatteja: ne hyppäävät katolta alas usein jo vuorokauden ikäisinä seuratakseen emojaan ruokamaille – ja selviävät pudotuksesta keveytensä ansiosta.

10.4.2026
Meriharakka
📍 Lauttasaari, rantatie
Meriharakka on hyvin pitkäikäinen (voi elää yli 30-vuotiaaksi) ja äärimmäisen paikkauskollinen. Ne palaavat vuodesta toiseen täsmälleen samalle pesäpaikalle Lauttasaaressa, usein saman kumppanin kanssa. Tämä "site fidelity" tarkoittaa, että näkemäsi meriharakka saattaa olla "vanha tuttusi" jo kymmenen vuoden takaa. Niiden sosiaalinen elämä on monimutkaista, ja keväiset "pilliinvihellyskonsertit", joissa useat parit juoksevat ja huutavat yhdessä, ovat tärkeitä hierarkian ja reviirien ylläpitomekanismeja.

29.3.2026
Koskikara Kitkan koskella
📍 Kitkan koski, Käylä

21.3.2026
Pyrstötiainen
📍 Kukonpää, Raisio
Jos pesintä epäonnistuu, pariskunta ei luovuta, vaan siirtyy auttamaan lähisukulaisiaan näiden poikasten hoidossa. Tämä varmistaa omien geenien jatkumisen ”setä- ja tätipalvelun” kautta.

27.1.2026
Harmaapäätikka
📍 Kukonpää, Raisio
Erikoistunut muurahaisiin. Kieli on poikkeuksellisen pitkä ja päällystetty tahmalla, jolla se imuroi pesien uumenista kymmeniä muurahaisia yhdellä iskulla. Vaikka on muurahaisspesialisti, se on oppinut hyödyntämään talviruokintojen ihra- ja pähkinätarjontaa paremmin kuin mikään muu tikkalaji.