Lampiviklo
Tringa stagnatilis
Kategoriat
Kuvaus
Lampiviklo on alun perin kotoisin Itä-Euroopan ja Aasian aroilta ja metsästepeiltä, mutta se on levittäytynyt Suomeen kaakosta käsin. Suomen pesimäkanta on hyvin pieni, arviolta vain 150–350 paria. Suurin osa pesii nykyään Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin laajoilla, rimpekkäillä suonotkoilla sekä tulvamaila. Etelä-Suomessa se on ensisijaisesti kevät- ja syysmuuton aikainen vieras.
Havainnot
1.6.2026
Lampiviklo
📍 Friskalan lintutorni, Turku
Toisin kuin monet muut viklot, jotka liikkuvat nopein liikkein (kuten valkoviklo), lampiviklo on rauhallisempi ja viihtyy nimensä mukaisesti matalassa vedessä. Se kahlaa usein syvässäkin vedessä (vatsaansa myöten) ja poimii hyönteisiä veden pinnalta nopeilla, tyylikkäillä liikkeillä.
31.5.2026
Lampiviklo
📍 Friskalan lintutorni, Turku
Lampiviklo sekoitetaan helposti yleiseen valkovikloon, mutta se on sitä huomattavasti pienempi ja sirompi. Nokka on pitkä, täysin suora ja silmiinpistävän ohut – kuin dynaaminen neula. (Valkoviklon nokka on paksumpi ja kääntyy hieman ylöspäin). Lampiviklon jalat ovat suhteettoman pitkät, väriltään kellertävät tai haalean vihertävät. Lennossa jalat ulottuvat pitkälle pyrstön taakse.
Kaikki näytetty